Gent

Eilis ilta meni Brysselissä, vähä vaihtelua tähän Leuven putkeen. Nyt onki sitte tarkotus suunnistaa Gentiin eka päiväks kattelee kaupunkia ja sitte illalla belgialaisten joihinki pileisiin, saa nähä mitä tulee mut veikkaan et hauskaa meillä on!

Hauskaa viikonloppua!

Onnenpotku

Tuntuu et nyt ei oo oikein tapahtunu mitään mistä kannattas kirjottaa. Aurinko ei paljo paista, vettä vaan sataa ja on vähä ankeeta.

Tiistai iltana lähetiin Annan ja Lucyn kans käymään Leuvenis kattoo oisko Annan kadonnutta takkia löytynyt, mut ei ollu :( Joku idiootti oli sitte oikeesti pölliny sen. Käytiin sit yhillä kummiski ku oltiin sinne asti vaivauduttu. Ajoissa takas kuitenki.

Eilen oli sitte taas keskiviikko. Keskiviikot ei oo mitään lemppareita, johtuu siis siitä ku koulu loppuu jo 12.30. Tosin eipä mulla siltikään rankkaa ollu ku vein lapset tenniksee ja kulutin odotusajan kattomalla ensimmäistä kertaa elämässäni tennistä kauemmin ku 10 sekuntii. En oo ikinä nähny siinä pelissä mitää kauhee kiinnostavaa, mut nyt aloin päästä juttuun sisälle! Musta tuntuu vaan et suuntasin mun huomion vähä väärään kohteesee, mut who cares?! :D Illalla oli sit keskiviikkoseen tapaan zumba Clark's gym'llä.

Tänään aamulla onnistuin sit hajottaa lasagnevuoan! Kukaan ei sitte ollu kertonu mulle et kuumaan lasagnevuokaan ei kannata laittaa kylmää vettä... No joku voi arvata lopputuloksen eli haljennut vuoka. Pitäs käydä kattoo jos tos kaupassa ois samanlaisii.

Vuoan hajotuksen jälkeen lähin sitte tallille. Olin sunnitellu et oisin voinu hypätä vähän, mut eipä onnistunu ku yhen dorkan tytön hevonen pelkäs muka jo maapuomia eli se siitä hyppäämisestä ja niistä puomeista sitte. Hinutin sitte maneesissa 40 min. koulua. Just ku olin lähössä yks nainen kysy haluisinko alkaa ratsastaa myös sen hevosta. Tää ehotus tuli itseasiassa aika hyvään saumaan, koska oon tässä nyt jo jonku aikaa pähkäilly et mun rahat ei oikeen riitä jatkaa Wonderin vuokrausta, heppa jolla tällä hetkellä ratsastan, joten lupasinki laittaa omistajalle viestiä tässä ku ehin. Tällä uudella saisin siis ratsastaa ilmaseks, mikä ois ihan loistava juttu. Heppa vaikutti vieläpä tosi kivalta. Nyt vaan täytyy neuvitella Wonderin omistajan kans et mitä se haluu tehä. Ilmotin jo kyllä sille et mulla ei oo enää rahaa, et voi ettii toisen vuokraajan jos haluaa. Mut katotaan mitä tapahtuu...

Illalla ois tarkotus treffailla Emmiä. Suunnitelmana oli käydä kattoo suomalaisten vetämä jumppa Eurooppa koululla, mutta en oo edelleenkään saanu selvitettyy missä se on joten en tiijä mitä tapahtuu. Vois tietty käydä lenkillä täällä Tervurenis tai mennä Brysseliin.

!! It's Friday tomorrow !!

...

Eka työviikko taas loman jälkeen ja huomaa kyllä et on ollu lomalla ku unohtaa yksinkertasemmatki asiat.. Mut eiköhän sitä taas saa rutiineista kiinni. Eilinen meni shoppaillessa Brysselissä, mukaan tarttu Sachasta korkkarit kympillä ja sitte H&M:ltä kevättakki, jota en voi varmaan vielä pitkään aikaan käyttää ja joka ei ees ollu alennuksessa, mut kuitenki se oli niin kiva et oli pakko ostaa. Illalla kävin vielä reippailee tunnin kävelylenkin Annan kans.

Kielikurssi jatkuu vasta ens viikolla joten tällä viikolla on vähä enemmän vapaa-aikaa. Eli mulle tarkottaa enemmän datausta ja sängyssä makoilua. Tosin oon kyllä yrittäny tän aamupäivän selailla Tukholman yliopiston sivuja ja löytää sieltä jotain järkevää infoa, mut enpä paljo järkevämmäks oo tullu.. Asiaa auttas kyllä varmaan se jos tietäsin mitä oon ettimäs, mut mulla ei oo tosiaan hajuukaan siitä, joten tää on nyt aika tuskasta. Hyviä ideoita otetaan siis vastaan!

Kohta pitäs lähtä tallille, mut kieltämättä lämpimästä sängystä nouseminen ei hirveesti nyt houkuttele varsinki ku ulkona on ihan sika kylmä, mut ei vissii oo muita mahollisuuksia.

Tarjotaan pää vaihtoon, vähän käytetty muttei kovin älykäs.

Mun koko toinen puoli naamasta/suusta on ollu kipeenä nyt varmaan kolme päivää ja vaikka en oo ikinä vapaaehtosesti hammaslääkäriin menny niin kieltämättä nyt on käyny mielessä jo seki vaihtoehto. Voin nimittäin kertoo ettei tunnu kauheen kivalta ku toisella puolella suuta/hampaita on koko ajan sellanen hirvee tykyttävä kipu, joka helpottaa vaan sillon ku hakkaa jotain toista ruumiinosaa seinään... Päätin nyt kuitenki oottaa viel pari päivää jos tää tästä helpottas. Tiedän kyllä et tää johtuu takaa tulevista viisaudenhampaista, jotka varmaan pitäs poistaa, mut se operaatio ei hirveesti houkuttele, joten... Let's hope the best.

Tää päivä meni lähinnä vaan hengaillessa. Oon siis helpottanu mun nettivajetta, jonka viime viikko ilman konetta mulle aiheutti. Uhmasin myös sadetta ja pyöräilin, siis noin 5 minuutin matka, mun kaverille moikkaa sitä ja sen hoidokkia(tää kuulostaa nyt kyllä ihan joltain koiralta) sit meillä oli vielä Finnish evening ku maistatettiin walesilaiselle tytölle perinteisiä suomalaisia ruokia karjalanpiirakoista salmiakkiin. Ne ilmeet oli kyllä ehkä parhaita! :D

Hauskaa viikkoa! Toivotaan et se menee nopeesti sillä ens viikonloppuna kutsuu Gent ja super über pileet!! (ainakin toivon et ne on super) No jos ei oo ni me tehään niistä super eli ei hätää!

Adelboden in my heart.

En tiijä mistä alottaisin. Viime viikko oli jotain niin upeeta ettei mitään rajaa. Se, että on aina unelmoinu pääsevänsä laskee Alpeille ja sit et oikeesti lopulta pääsee sinne ja sitte ku siel on vielä upeempaa mitä on kuvitellu...

Viime lauantaina meijän auto starttas siis kohti Sveitsiä kello 04.00. Joo aamuherätykset ei oo ikinä ollu mun heiniä ja siis tuohan oli tarkemmin ottaen yöherätys. Ja jos vielä lisätään se, et päätin vielä perjantaina "uhrautua" lähtemään tyttöjen kaa Leuveniin, niin menestys oli taattu. Herätyskello oli soimassa 3.20 et ehtisin sopivasti vielä torkuttaa 10 min. ja sitte ois puol tuntii aikaa pakkailla viimeset jutut kasaan ja syödä nopeesti jotain. No kaikki ei sitte ihan sujunu suunnitelmien mukaan.. 3.50 kuulin hiljasen koputuksen mun ovelta ku lapset tuli ilmottaa et lähetään muuten 10 minsan päästä. Ei hirveesti naurattanu ku heräsin meikit levinneinä noin tunnin nukkumisen jälkeen ja tajusin et 10 minuuttia aikaa laittaa kaikki valmiiksi. Onnistuin siinä sit kuitenkin jotenki, mut ei siis puhettakaan aamupalasta, suihkusta, meikkien korjaamisesta tai tarkistuksesta et kaikki on varmasti mukana.

Autossa nukuinki sitte 8 asti, oltiin ajettu jo Luxembourgin läpi Ranskaan, jollon pysähyttiin aamupalalle. Näytin varmaan aika ihanalta ja luulen et haisin myös. 11 aikaan oltiin Bernissä jossa käytiin kiertelee eka vanhaa kaupunkia ja sitte kahvilla kivassa leipomossa. Bernistä oli sitte vielä tunnin ajomatka Adelbodeniin, eli meidän määränpäähän.

Adelboden on siis sellanen pikkunen kaupunki noin 1500 metriä merenpinnasta. Asukkaita joku reilut 3000. Mun sekä perheen hotellit oli siis Adelbodenissa. Olin eri hotellissa kun host-perhe, koska varaushetkellä yhdenhengen huoneita ei ollu enää vapaana samasta hotellista. Tää ei kyllä haitannu ollenkaan. Hotellilta hissille oli matkaa joku 150 metriä ja huipulle meno kesti sellasen puoli tuntia. Rinteitä on yli 200 kilometriä. Tähän vois vertaukseks laittaa et Levillä on jotain 40 kilometriä eli hiukan isommasta paikasta kyse.

Jos joskus tai koskaan meette Adelbodeniin ja tykkäätte hyvästä ruoasta niin menkää hotelli Bristoliin! Bristol(http://www.bristol-adelboden.com/) oli siis mun hotelli ja ruoka oli jotain parempaa ku taivaallista. Joka ilta 5-ruokalajin ateria. Yleensä alkuruoan, keiton ja salaatin jälkeen olin jo ihan täynnä ja tulematta oli vielä itse pääruoka ja jälkiruoka. Viimeks Italiassa oon syöny yhtä hyvää ruokaa ku tuolla. Aamupala oli kans huippu, söin yleensä aamulla niin paljo, et rinteessä otin vaan kuuman kaakaon ja päivän ainut ruoka oli sit illallinen.

Sunnuntai oli sitte eka päivä rinteessä. 9 oltiin jo matkalla kohti huippua. Sää ei kuitenkaan ekana päivänä suosinu ollenkaan. Lunta tuli ihan sikana ja sumua oli niin ettei huipulla oikeesti nähny nenäänsä pitemmälle ja tuuli oli myös ihan tajuton! En oo ikinä ennen ollu sellasessa säässä rinteessä. Laskin tokalla laskulla ulos rinteestä ku aloin kattoo et mihin suuntaan muut menee. Luulin et olin paikallani mut tuuli puhalsi niin voimakkaasti et kuulu vaan naps ku sellanen rinteen reunassa ollu naru katkes ja mä putosin ulos rinteestä. Joo ei hirveesti naurattanu siinä vaiheessa. Onneks pääsin kömpimään takas rinteeseen ja pääsin ehjänä alas. Toi lasku oli kyllä yks kauheimpia kokemuksia ikinä! Ja rinne siis ei ees ollu jyrkkä. Se vaan et tuuli työntää sua sivuun ihan hirveellä voimalla, et nää nenääs pitemmälle ja täysin vieras paikka/rinne eli ei mitään hajua mitä on tulossa tai minne pitäs mennä ei hirveesti naurata. Selvittiin kuitenkin siitä laskusta ja laskettiin sitte oikeestaan koko eka päivä muutamaa suojasaa rinnettä, jotka ei ollu niin korkeella, joten näkyvyyski oli vähän parempi. Sitkeinä laskettiin kuitenkin 3 asti ja lähettiin Adelbodenin k-80 kahvilaan, jossa keski-ikä siis on 80 ja kuoleman väliltä. Sen jälkeen suuntasin omalle hotellille ja saunaan. Ei oo kyllä mitään parempaa rinteen jälkeen ku sauna! Tosin tunnelmaa kyllä hieman pilas saksalaiset miehet alastomine ei-trimmattuine ruhoineen. Jos itse omistaisin sellaisen vartalon ku näillä herroilla, niin yrittäisin peittää sen kaikin mahollisin keinoin.

Maanantaina olikin sitte haltija heilauttanu taikasauvaansa. Sää oli nimittäin muuttunu ihan päin vastaseks edelliseen päivään verrattuna: aurinko paisto pilvettömältä taivaalta koko päivän, joten koko paikka näyttäyty jo ihan eri valossa ku aiemmin. Pääsin eka kertaa testailee muitakin rinteitä ku niitä paria sinistä joita oltiin edellinen päivä tahkottu. Ja voin sanoa et jaloissa tuntu. Suomessa sitä ei ikinä tajua miten rankkaa laskettelu voi olla ku rinteet on niin lyhyitä, mutta täällä sen kyllä huomaa. Yleensä ku olin laskenu puolet rinteestä mun jalat tuntu siltä et nyt tuli stoppi ja oli pakko pitää pieni tauko. Ei sillä et tauoissa mitään vikaa ois ollu. Noita maisemia ois voinu katella kyllä ihan loputtomiin asti.

Säät jatku sitte loput 5-päivää yhtä aurinkoisina ku maanantai oli. Aurinkoenergiaa on nyt sitte varastossa jonkun verran et pitäs jaksaa vähän vielä näitä Brysselin koleita ilmoja ennen ensimmäisiä kevään merkkejä.

Loma oli siis ehdottomasti mitä parhain. Sopivasti urheilua, rentoutumista, hyvää ruokaa ja mahtavia maisemia. Siinä se lyhyesti. Varmaa on, että uudestaan täytyy tuonne vielä joskus päästä ja sillon on kyllä oma lauta mukana! Ei sillä et mun vuokralaudassa mitään vikaa ois ollu, mut kuitenki.

Alps here I come!

Nyt alkaa olla jo tunnelma katossa. Viikon työt niin sanotusti pulkassa, tosin lapset vielä koulusta kotiin iltapäivällä ja jotain ruokaa niille ja sitte viikon loma!! Aattelin olla superkokki tänään ja uunissa kuivatettujen kanojen sijasta(eilinen ruoka) tarjoilla tuoretta ja ravitsevaa pitsaa suoraan pakasteesta.

Oon kyllä niin mielissäni että ei mitään järkee! Viikko hotellissa, jossa aamupala ja 4-ruokalajin illallinen, höyrysauna, poreallas yms. Päivät sit tietty laskemista. Pidän kyllä niin rentoutumisviikon viimesen päälle. Kone saa jäädä kotiin ja kirjat lähtä mukaan. Viimein mulla on aikaa lukee mun toinen joululahja kirja.

Nyt kuitenkin vielä Friday Clubin meetinkiin Mont Blanciin. Illalla oli suunnitelmissa vielä Leuveniin meno, mut saa nähä miten käy. Meidän auto starttaa nimittäin matkaan 4.00 aamuyöstä, joten en haluu missata lähtöä tai olla liian väsyny matkalla, koska maisemat autostaki on varmaan kivat ku ajetaan mm. Luxembourgin ja Ranskan läpi. Ja sitte vielä viimenen fiilistely. enjoy.

Uusi lemmikki

Suurin piirtein heti ku olin saanu silmäni auki aamulla V 10-vuotta tuli kertoo mulle, et on saanu luvan ottaa lemmikin. Tästähän on siis sitte puhuttu jo aika kauan. Ehdotuksia on ollu piraijoista hamstereihin, gekkoja ja paisepääkaloja unohtamatta. Voitte siis kuvitella miten mun aivot alko raksuttaa ku kuulin ton uutisen. Toivoin todellaki et se ei ois ainakaan mikään piraija, joita siis kuulemma ihan oikeesti saa pitää lemmikkinä! En oikein voi uskoo tota, mut aihe ei kuitenkaa kiinnosta mua niin paljo, et jaksaisin selvittää onks se oikeesti totta. Mutta takas lemmikkiin eli tähän uuteen perheenjäseneen.

V esitteli sit Da Vincin mulle heti ja kerto miten aikoo opettaa sille muutamia temppuja ja miten se syö yhden leivän viikossa. Jos lähtee neljäksi viikoksi reissuun tulee sille jättää neljä leipäpalaa. Ja kyseessä oleva lemmikkihän on siis kivi. Voitte nyt varmaan arvata että mulla oli aika hauska aamu! Eipä sillä, mieluummin mä kiven otan lemmikiksi entä piraijan.

Päivä ei ollu muuten kyllä paras mahdollinen, joten se siitä sitten. Mulla oli illalla onneks zumba tossa viereisellä kuntosalilla, joka piristi kuten aina!

La neige.

Aamuhommien jälkeen suuntasin normaalin tiistain tapaan kielikurssille. Opettajana meijän ryhmässä on hiukan yli viiskymppinen belgialainen mies nimeltä Étienne. É on kyllä ihan huippu opettaja ja yllättävän kärsivällinen varsinki erään toivottoman tapauksen kanssa. Meijän ryhmässä on siis 6 oppilasta. Mun lisäksi toinen au pair tyttö, chileläinen diplomaatin vaimo, jonka ranskan taitoja kuvastaa hyvin se, että yleensä lauseessa on yks sana ranskaa, kaks sanaa englantia ja kolme espanjaa. Lisäks ryhmään kuuluu 3 japanilaista, jotka voi rankata järjestykseen toivoton, kohtalainen ja hyvä. Eli aika kirjava porukka, mut tosi kiva ryhmä silti ja tykkään tunneista älyttömästi. Pitäs vaan vapaa-ajalla jaksaa opiskella vielä enemmän.

Kurssin jälkeen tulin kotiin ja opiskelin vielä vähän itekseni jotain. Sitte otin varmaan jotku 1½ tunnin päiväunet. Oli kyl sitte vähä tokkurainen olo ku heräsin ja piti lähtä hakee lapsia koulusta. Tein sitte oikein mahtavaa ruokaa eli kanaa á la henkka, ja siis siinähän olis sitte tosiaan kanaa ja currya. Ihmettelen itekki välillä mun mielikuvituksen mahtavuutta..

Töitten jälkeen lähin sitte tallille. Joo voin kertoo ettei pyöräily oo kaikista kivointa nytten ku on lunta ja näähän ei tosiaan omista mitään lumiaura nimisiä koneita täällä, joten pyörätiet on sitte tosi kivassa kunnossa. Ajelin sitte vähä autotielläki, mut se oli vähä vaarallista ku mun pyöränlamppu ei taaskaan suostunu toimimaan. Argh.

Tallilla harjasin mun uljaan mustan ja nakkasin sille romppeet niskaan. Suunnattiin maneesiin ku kentällä ei nyt saa ratsastaa ku siinä on lunta ! Hah. Nää ei oo oikeesti tottunu lumeen täällä. Yks ranskalaisnainen kysy multa kauhuissaan et veinkö hevosen tarhaan vaikka siellä on LUNTA. Ja katto mua järkyttyneenä ku vastasin et kyllä muuten vein. Aatteli varmaan et oon joku suuren luokan eläinrääkkääjä. Ja siis tää kyseinen nainenhan sitte kävelytti omaa hevostaan tallin käytävää päästä päähän... Ei varmaan voinu viedä sitä ulos ettei kaviot kylmety tai osu lumeen. Täällähän nää hevoset on nytte talvella 24/7 sisällä niinku yleensäkin keski-Euroopassa taitaa olla. Maneesi oliki sitte aika täys ku pääsin sinne asti mut kyllä me tunti siellä pyörittiin ja uljas musta tuntu aika väsyneeltä lopussa. Sillä taitaa olla huonompi kunto ku mulla.

Nyt vois vielä tehä jotain hyödyllistä ennen ku alkaa nukkumaan.. Vaikka miettii et onhan kaikki vaatteet puhtaana mitä tarvin mukaan reissuun ku nyt ois vielä pari päivää aikaa pestä ne.. Mutta siis enää 3 päivää!!! Great. Bon nuit á tous!

4!

Maanantai. Toi riittää aika hyvin kuvaamaan tän päivän fiiliksiä. Viikonloppuna on aina niin hirveesti kaikkee kivaa tekemistä et sit unohtaa kokonaan maanantain. Ei mua oikeestaan työnteko ärsytä vaan se, että täällä on lunta ja harmaata ja synkkää.

Aamu alko tavalliseen tapaan puol 8 ku kömmin sängystä ylös. Se oli kyllä vielä vaikeempaa ku normaalisti ku eilen jumitin koneella niin myöhään. Lapset kouluun puol 9 aikaan ja takas kotiin. Alotin siinä sitte muka jotain ranskan opiskelua(makoilin sängyssä) ku mun host-iskä tuli kysyy haluisinko lähtä siivoomaan sen yhtä vuokrakämppää Brysseliin. Siihen jäi sit opiskelut. Tää perheen isä omistaa jotain vähä vajaa 20 vuokrakämpää Brysselin keskustassa ja saan tienata extra rahaa sitte niitä siivoamalla. Se on tosi hyvä juttu mulle, koska palkka on hyvä, hommat ei oo mitenkään rankkoja ja saan aina ite päättää et haluunko lähtä vai en. Aamulla kyllä sängyssä makoilu ois voittanu siivoamisen 6-0 mut raha sai mut jälleen kerran liikkeelle :D

Siivotessa meniki sitte joku 3½ tuntia. Sen jälkeen tein pari ranskan tehtävää ja aloin kuuntelee ranskan cd:tä. Tosin nukahin sitte sitä kuunnellessa, et se siitä kuuntelusta sitte.. Lapsia lähin hakeen taas puoli 4. Otettiin sit vähä välipalaa ja lähettiin laskee mäkeä tohon viereiseen puistoon. Tosin pulkkaa ei ollu joten jouduttiin tyytymään muovipusseihin. Mutta hauskaa oli. Sitten vähä ruuanlaittoa ja sitte mulla loppuki työt.

Nyt aattelin pitää ihan koti-illan ku en jaksa lähtä ulos ku taas sataa lunta! Tossa oottas pari leffaa kattomista ja yks joululahjakirjaki on vielä lukematta. Tosin mun kylppäri on taas ihan hirveen sotkunen, mutta ei kyllä huvita sitä alkaa siivoomaan ku oon saanu siivouksesta jo tarpeekseni.

Aloin tänään jo miettimään Australian yliopistoja. Tää kylmyys ja lumi ja pimeys on vaan niin masentavaa. Onneks lauantaina lähetään viikoksi Sveitsiin laskettelemaan! Enää 4 päivää jälellä!

Coconut beer <3

Eilen oli tosiaan sitte vähä epäonninen ilta. Lähettiin Annan kanssa bussilla kohti Krainemin metroasemaa niin eiköhän sellanen mies törmää autollaan siihen meidän bussiin. Sen auto kimpos siitä bussista yhen talon seinään ja siinä oliki sitte sen auton loppu. Onneks kenellekkään ei käyny mitään. Jouduttiin sit oottelee siinä bussis varmaan joku tunti ennen ku saatiin uus bussi ja päästiin jatkaa matkaa.

Tavattiin sit Louise ja Alisha Brysselissä ja käytiin ostaa liput Sherlock Holmesiin. Kävästiin ennen leffaa yhillä Le Corpeau'ssa, joka on päiväsaikaan ihan normaali kahvila, mutta jossain vaiheessa iltaa lamput otetaan pois pöydiltä ja musiikki laitetaan täysille jollon kaikki ihmiset hyppää pöydille tanssimaan. Paikka on kyllä ihan mahtava!

Tänään nukuinki sitte johonki 11 asti. Söin pikasesti aamupalaa ja lähin sitte kohti Brysseliä näkeen mun walesilaista kaveria Eleriä. Kun olin kävelemässä trami pysäkille meijän naapuri kadulla asuva noin 60 vuotias nainen tarjos mulle kyytiä, joten pääsin sen kyytissä sitte metroasemalle, josta otin metron suoraan keskustaan. Mun ja Elerin seuraan liitty sitten unkarilainen au pair Reka, joka oli ollu täällä vasta pari viikkoa. Käytiin eka juomassa kuumat kaakaot ku oli niin pirun kylmä. Kierreltiin pari kirjakauppaa ja suunnattiin sitten Deliriumiin yhille. Kellohan oli tosiaan jo puoli kolme eli just hyvä aika ottaa ekat oluet :D

Anna, Emmi ja Eve oli sit menossa thaimaalaiseen ravintolaaan syömään joten päätettiin liittyä niitten seuraan ja jätettiin Delirium ja suunnistettiin O'reillysin viereiselle ruokakadulle. Ruoka oli sika hyvää. Näillä ihmisillä on vaan oikeesti joku ongelma ku ne ei voi lämmittää näitä rakennuksia sillai et niis tarkenis ilman takkia .. Ulkona on kylmä ja sisällä vielä kylmempi.

Syönnin jälkeen lähettiin vielä Deliriumiin yhille. Otettiin Elerin kans mun suosikki oluet, eli kookoskaljat, jotka tarjoillaan kivoista kookospähkinöistä. Oli kiva syöpettely sunnuntai. Nyt taas henkistä valmistautumista maanantaihin. Au revoir.

Snow & more snow

Sain tänä aamuna kammettua itteni sängystä ylös siinä 10 maissa. 11 alkoki sitte Suomi-koulu, jossa oon apuopettajana. Yleensä oon ollu 3 vuotiaitten ryhmässä, mut tänään sain ylennyksen vähän vanhempaan seuraan ja auttelin 6 vuotiaitten ryhmässä. Brysselin Suomi-koulussa täällä asuvat lapset opiskelee suomen kieleen ja kulttuuriin liittyviä juttuja. Koulu kestää aina pari tuntia kerrallaan ja homma on oikein mukavaa. Eli helppo tapa saada vähän lisätienestiä.

Täällä on ollu koko päivän hirvee lumisade ja lunta tosiaan riittää nyt. Host-perhe lähti ostamaan pulkkaa kaupasta, mut ne oli kaikkialta loppu. Lentokenttäkin tais olla päivän suljettu. Sellasta se on näköjään täällä keski-Euroopassa kun "vähän" tulee lunta taivaalta. Mun puolesta vois kyllä sulaa kaikki lumi äkkiä pois. Tosi ärsyttävää tarpoa tuolla hangessa ku ei näillä oo mitään aura-autojakaan täällä niin jalkakäytävät on täynnä lunta. Ja pyöräily se vasta vaikeeta onki ku on lunta. Eli mun syvä pyyntö joillekki korkeemmille voimille on, että pliis äkkiä sulata kaikki lumi pois niin pääsen ens viikolla tallille ja jumppaan. Kiitos.

Tänään oli tarkotus olla leffailta Chrissyn luona, mut näyttää nyt siltä et pitää tehä uudet pläänit. Eli illan ohjelma on tällä hetkellä vielä arvotus, mutta eiköhän me jonnekki kivaan paikkaan eksytä. Eli let's see what's gonna happen!

Friday Club & Leuven

Perjantai oli ja meni, mut tämmönen pikku jälkipäivitys nyt kumminki. Eilisaamu meni siis eka siivoillessa ja sitte päivällä oliki Friday Clubin meeting. Friday Club on tällanen meidän täällä Tervurenissa asuvien oma pikku "klubi". Tähän väliin siis lisään et mä en asu ihan Brysselissä, vaan 15km johonki suuntaan tälläses kaupungissa ku Tervuren. Meillä on siis täällä asuvien aupairien kans tapana kokoontua perjantaisin päivällä tohon Tervureniin juhlimaan työviikon loppumista. Syksyllä traditioksi muodostu ihanat jäätelöannokset mut nyt ilmojen kylmetessä ollaan vaihdettu kuumaan kaakaoon. Puheenaiheet vaihtelee ärsytyksen aiheuttajista BSB:n komeisiin talonmiehiin.

Tällä hetkellä Clubiin kuuluu mun lisäksi Anna, Chrissy, Louise ja Alisha. Hannah muutti just Lontooseen, joten klubi menetti yhden jäsenen. Tosin meidän seuraan liitty nyt uus ruotsalainen tyttö Maria, joka on just tullu au pairiksi tänne. Luultavasti saatiin siis uus jäsen meijän klubiin, ellei hän sit pelästyny ihan liikaa meidän juttuja.

Illalla suuntana oli sitte Leuven, yliopistokaupunki tässä 15km Tervurenista, jossa on ehdottomasti parhaat pileet eli siis Brysseliä huomattavasti mukavampi menomesta. Tavattiin meksikolaisia ja voin sanoa, että ei kyllä yhenkään suomalaisen miehen lanteet pyöri sillä lailla, mut ei siitä sitte enempää. Taas vaihteeksi huippu ilta ja viimeseen yöbussiin venähti sit kotiinlähtöki vaikka puhe oli ottaa se eka ilmanen bussi...

Pukkilaukkaa ja sivuloikkia

Huhheijaa. Kaks päivää on menty nyt niin tukka putkella ettei oo kerenny tännekään tulla kirjottelee mitään. Eilen aamulla oli kielikurssi ekaa kertaa joulun jälkeen. Ranska taas päässy hiukan ruostumaan. Mun uuden vuoden lupaushan oli et otan nyt itteeni niskasta kiinni ja alan oikeesti opiskella myös vapaa-ajalla enkä vaan käy istumassa tunneilla. Halua kyllä olis, tuntuu nyt vaan yksinkertasesti siltä et aika ei vaan riitä.


Kurssin jälkeen suuntasin tallille ratsastamaan Wonderilla, mun vuokraheppalla, joulutauon jälkeen. Oli oikein mukavaa, tosin yhen kerran olin kyllä lentää kenttään ku poni päätti säikähtää jotain nurkassa vaanivaa pikku ufoa ja vetää pienin pukkilaukka sarjan maneesin toiseen päätyyn. Keikuin kuitenkin kyydissä ja sitten saikin W alkaa tehä kunnolla töitä. Tollasilla temppuiluilla on aina seuraukset!

Illalla lähettiinkin sitten viettää Hannah'hin läksijäisiä. Paikalla oli meijän Friday Clubin jäsenten lisäksi myös Chrissyn kaveri Amy jenkeistä. Käytiin eka Chez Leonissa syömässä ja suunnattiin sitte Mäkkäriin jälkkäreille. Nam. Olin sitte vasta yhen maissa kotona , joten yöunet jäi vähä normaalia lyhyemmiksi. Korvasin sen kyllä tänään ku nukuin päivällä pikku päikkärit.

Äsken käytiin parin mun suomalaisen kaverin kans sitte ChiChi's:ssä syömässä. Otin kylläki vaan jälkkärin ku olin jo syöny lähtiessä. Mut vaihettiin sitte joulun ja uuden vuoden kuulumiset ja kuulin ehkä hauskimman tarinan ikinä. Pääosia näytteli mun kaveri Anna ja sen tukka, joulukuusen aidot kynttilät ja sveitsiläinen mies. Voitte siis kyllä jo tästä arvata hiukan tarinan kulkua, mutta lyhykäisyydessään tarina meni niin, että mun kaveri kumartu ihastelemaan joulukuusta eikä huomannu, että siinä oliki aidot kynttilät, sen etuhiukset syttyy sitte palamaan, jollon tää saksalainen mies huutaa kauhussaan et sen hiukset on tulessa. Valitettavasti tää mun kaveri ei osaa saksaa... No tukka oli vielä päässä. Tän miehen kädet on kuulemma vaan vähä rakoilla nyt :D

Shaking mascara

Eka työpäivä takana. Aika rennoissa merkeissä kuitenkin. Aamulla herätys oli normaaliin tapaan 7.30. Hiukan kyllä väsytti ku lomalla tottu herää siinä 11 pintaan, mut ylös pääsin kuitenki vaikka peiton alla ois ollu aika paljo lämpimämpää...

Lapset meni puol ysiksi kouluun ja mä suuntasinki sitte mun suomalaisen kaverin Annan kanssa Brysselin keskustaan alennusmyynteihin. Mukaan tarttu New Lookista raidallinen merimies neule, joka ei sitte yllättäen ollu missään alennuksessa. Mulle käy jotenki aina kummallisesti niin, että ohitan ne alerekit supervauhtia katse kiinnittyneenä niihin kaikkiin uutuuksiin mitä muualla näkyy. Jotenki se on vaan niin ärsyttävää ku kaikki alevaatteet on aina vaan yks iso sekamelska ja sitte muut vaatteet on aina nätisti esillä ja vielä järjestyksessä. Mut toinen vaate olikin sitte alevaate eli Zarasta sellanen beige lyhythihanen paita, vähä romanttisen tyylinen pienillä puhvihihoilla. Bodyshopista piti sit vielä ostaa Rasberry body lotionia, joka tuoksuu ihan taivaalliselle ja oli vielä alennuksessa. Mukaan sieltä tarttu myös ripsentaivutin.

Nyt pääsen kunnolla testailee mun Köpiksen lentokentältä ostamaa Lancomen tärisevää ripisiväriä! En ollu ikinä ennen kuullukkaa tollasesta, mut sittehän sellanen kiva täxfree-täti esitteli mulle sitä, et miten pitää painaa vaan sellasesta napista niin, et se harja alkaa värisee ja se ripsiväri levittyy itestään ripsiin. Ei siis enää tarvi tehä kädellä sitä rasittavaa vetoliikettä! Elämä on nykyään niin helppoa!

Päivä hurahti siis shoppaillessa ja siis ostettiinhan tietty myös vohvelit ja kuumat kaakaot shoppailupäivän kunniaksi. Puoli neljäksi takas hakee lapsia koulusta. Sitte vähä silitystä ja ruuanlaittoa ja kuudelta siirtyminen taas vapaa-ajan viettoon. Otin itteeni sitte niskasta kiinni ja silitin kaikki mun puhtaat vaatteet ja sain raivottua mun huoneen taas asuttavan näköseks. Nyt ei oikeestaan jaksa tehä enää mitään muuta ku ehkä kattoo yhen jakson Desperate Housewifeja.

Back on track

Niin se vaan kävi et "kotiin" paluu koitti joululoman jälkeen. Brysselissä siis takas jälleen. Mun matkalaukut oli jotain ihan järkyttävää! Ruumaan menevä laukku paino 26 kiloa ja koneeseen tuleva laukku varmaan jotain 10.. Siis enemmän tavaraa ku tullessa! How this is possible?! Sain sitte ilokseni maksella hiukan myös extrapainomaksuja, kiitos Scandinavian Airlines. No perille pääsin ehjänä joten oon ihan tyytyväinen, eikä lennotkaan takkuillu niinku mennessä.

Mun ihana host-perhe olikin sitte mua kentällä vastassa. Hoitolapset on siis jo isoja, 8 ja 10 vuotiaita joten työ on sinänsä tosi helppoa. Kouluunvientiä ja sieltä hakua, ruuanlaittoa ja harrastuksiin kuskausta. Työtunnit ei päätä huimaa myöskään, joten ei auta valittaa. Periaatteessa mulla on töitä aamusin tunti eli 7.30-8.30 ja sitte iltapäivällä 15.30-18. Keskiviikko on ainut poikkeus jollon koulu loppuu jo 12.30 eli sillon on sitten vähän pitempi päivä. Viikonloput on aina vapaat ja babysittaamaankaan ei oo vielä kertaakaan pyydetty.

Nytten on sitte matkalaukun sisältö ympäri huonetta. Olin muka päättäny et järjestän tänään kaiken paikolleen ja muutenkin vuosi 2010 vois tuoda mun elämään pikkusen enemmän järjestelmällisyyttä, mutta taidan lipsua jo ensimmäisistä päivistä lähtien vanhoille raiteille.. Tällä hetkellä siis kaikki on ihan levällään. Tai tarkemmin sanottuna erilaisissa kasoissa; laskettelukasa, kesävaatekasa, meikkikasa, likavaatekasa, kenkäkasa jne. Mut onneks on aina huominen. Huomenna on kylläki tarkotus suunnata Brysselin alennusmyynteihin. Toivottavasti teen kivoja löytöjä!

Niin ja kaikista kauheintahan on et täällä on LUNTA! Olin niin oottanu pääsyä pois lumessa tarpomisesta, mutta ei sitte näköjään..