This is love.

Tätä kulunutta viikkoa riittää kuvaamaan yks sana: pitkä. Aika ei oo vielä koskaan tuntunu matelevan niin hitaasti mitä se teki tällä viikolla. Kesäloma lapsille on niin kaikkea muuta ku loma mulle. Ei sillä etteikö meillä ois ollu hauskaa, mutta lämpötilan kieppuessa siinä +30 varjon puolella, eilen +36 varjossa, ei oikeesti tunnu riittävän energiaa yhtään mihinkään. En kuitenkaan valita tästä kuumuudesta, sillä otan niin sata kertaa mieluummin tän helteen ku pakkasen.

Mulla on selaset 2½ viikkoa töitä jäljellä Belgiassa. Vielä musta ei oikeestaan tunnu et oisin lähössä minnekään. Kaikki pyörii vielä ihan normaalisti. Tosin oon huomannu miten päivä päivältä enemmän silmäilen mun vaatteita ja mietin mitä raskin heittää pois ja mitä haluun ehdottomasti mukaan. Ootan kauhunsekaisin tuntein pakkaamista. Mulla ei oo nimittäin hajuakaan miten paljo tätä tavaraa täällä nyt loppujen lopuksi on jälellä. Äiti kuitenki vei kotiin jo sellaset 20 kiloa ja ite raahasin 30 kiloa, joten positiivisesti ajateltuna mulla vois olla täällä vielä 50 kiloa enemmän mitä tällä hetkellä on :D

Viikon surullisiin uutisiin siirryttäessä mun täytyy kertoa et jouduin eilen hyvästelee yhden rakkaimmista ystävistä; Louisen taival Belgiassa tuli päätökseen ja lento Ruotsiin lähti tänä aamuna. Olo on tosi outo nyt. En oo oikein vielä käsittäny etten voikaan enää tarttua puhelimeen ja soittaa heti ku mulla on joku pieninki ongelma tai vaan joku tyhmä juttu kerrottavana. Oon niin onnellinen et meidän tiet kohtas. Louise on sellanen ystävä jota ilman elin yli 20 vuotta ja täytyy sanoa et onneks en oo tienny mitä oon menettäny noina vuosina, mutta varmaa on, että tuosta tytöstä en tuu päästää irti, ikinä! Onneks tässä ei kuitenkaan oo ku 6 viikkoa (OMG!! ehkä ei ois kannattanu kirjottaa tota, sillä oikeesti alan lietsoo itelleni paniikki; mikä rinkka? mitkä rahat? miten niin tarvis hostellii varata? yms..) ennen ku meidän suurin seikkailu alkaa. En voi kuvitellakaan parempaa seuraa tuolle matkalle ku Louise ja tietty mun suurin rakkaus Ameriikassa.

Voihan pojat. Mun elämä on tällä hetkellä aika aurinkoista. Jos ei oteta lukuun tota sadetta, joka just kasteli mut ku pyöräilin tallilta kotiin.

This is love <3 Nauttikaa kesästä, niin mä aion tehä!

c. Alisha Dukelow